Kansalliset vähemmistöt ja vähemmistökielet

Eskilstunassa kansallisten vähemmistöjen on saatava näkyä, kuulua ja osallistua päätöksentekoon itseään koskevissa asioissa. Kunnan tulee edistää kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää oma kulttuurinsa ja kielensä.

Eskilstunassa asuu eri kansallisiin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä, eli juutalaisia, romaneja, saamelaisia, ruotsinsuomalaisia ja tornionlaaksolaisia. Heidän tunnustetut vähemmistökielensä ovat jiddiš, romani chib, suomi, saame ja meänkieli.

Yhteistä kaikille vähemmistöryhmille on, että ne ovat asuneet Ruotsissa jo pitkään ja että niillä on selkeä keskinäinen yhteenkuuluvuus. Niillä on myös oma uskonnollinen, kielellinen tai kulttuurinen yhteenkuuluvuutensa ja halu säilyttää oma identiteettinsä.

Jokainen yksilö päättää itse, kuuluuko hän johonkin kansalliseen vähemmistöryhmään.

Toiminta kansallisten vähemmistöjen hyväksi Eskilstunassa

Kunnan vähemmistöneuvosto

Vähemmistöneuvosto valvoo vähemmistöryhmien oikeuksia voimassaolevan lainsäädännön puitteissa sekä käynnistää, vauhdittaa ja tuo näkyville vähemmistökysymysten kehittämisen Eskilstunan kunnassa. Lisäksi neuvosto kehittää strategioita, jotta kuntamme koettaisiin houkuttelevaksi kansallisten vähemmistöjen keskuudessa. Vähemmistöneuvosto vastaa myös vähemmistöryhmien edustajien kutsumisesta neuvonpitoon ja avoimiin keskustelukokouksiin.

Suomen kielen hallintoalue

Eskilstuna on yksi niistä Ruotsin 66 kunnasta, jotka ovat liittyneet suomen kielen hallintoalueeseen. Kunnalla on näin ollen erityinen vastuu suomen kielen aseman vaalimisesta. Kunnan on muun muassa tarjottava esikoulutoimintaa ja vanhustenhuoltoa joko kokonaan tai osittain suomeksi. Asukkailla on myös oikeus käyttää suomea yhteydenpidossa viranomaisiin.

Romanien osallisuus

Vuodesta 2015 Eskilstunassa panostetaan kehitystyöhön, jonka tavoitteena on luoda työskentelytapoja romanien osallisuuden ja vaikutusvallan lisäämiseksi Eskilstunassa. Tavoitteena on vähentää yhteiskunnan ja romanien välistä luottamuspulaa, aikaansaada turvallisuutta ja luottamusta kunnan toimintaa kohtaan sekä torjua syrjäytymistä.

Vähemmistöjen oikeudet

Lakiuudistus kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä astui voimaan 1. tammikuuta 2019. Tukholman läänin lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät ovat vastuussa vähemmistöpolitiikan koordinoinnista ja sen toteutuksen seurannasta. Lue lisää oikeuksista.

Kielilaki

Vuonna 2009 Ruotsin valtiopäivät hyväksyi Kielilain (2009:600), joka ruotsin kielen lisäksi koskee myös kansallisia vähemmistökieliä.

Uppdaterad: 31 maaliskuuta 2022